Tänään, huomenna ja ensi viikolla Millaa Millaa tarjoilee meille sadetta ja ötököitä. Ottakaa hyvä asento ja nauttikaa.

 

En valita. Olen saanut ainutlaatuisen tilaisuuden kokea aitoa australialaista farmielämää ja osaan nauttia siitä. Jotkut asiat vain hieman alkaa rajoittamaan nautinnon määrää, kuten:

 

- Täällä sataa. Ensimmäisenä päivänä eli sunnuntaina Millaa Millaa oli niin vieraskorea, että tarjoili meille vuoden ainoan aurinkoisen päivän. Kiitos siitä. Tämä paikka sijaitsee sellaisella alueella, että täällä on jatkuvasti kostea ilma ja lähes aina sumuista. Maisemat on koreat, mutta jatkuva sumu ja sade haittaa aika reippaasti näkyvyyttä.

 

- Täällä on pimeää. Työskennellään (ollaan lähinnä maalattu ja siivoiltu) yleensä johonkin neljään-viiteen asti ja pimeä tulee noin puoli seitsemän. Eli suihkun ja muun sähläyksen jälkeen valoista vapaa-aikaa jää hyvällä tuurilla puolitoista tuntia. Sen jälkeen tänne tulee pimeä. Enkä todellakaan puhu mistään Suomen talven pimeydestä (en enää ikinä valita, että Suomessa on liian pitkä pimeä vuodenaika!), vaan täällä on niin sysimustaa, että ei ole toivoa astua jalallakaan pihalle. Ulkona ei ole mitään valoja missään.

 

- Täällä on ötököitä. En ole koko elämäni aikana nähnyt niin paljon ötököitä kuin täällä näisen muutaman päivän aikana. Koko talo on täynnä hämähäkinseittejä. Parasta on kuitenkin, kun tehtiin se virhe, että pidettiin illalla valoja päällä meidän huoneessa. Se houkutteli valehtelematta koko katon täyteen pieniä ja vähän isompiakin ötököitä. Se surina oli korvia huumaava. Ne pyöri joka puolella; suussa, nenässä, korvissa, peiton alla... Hongkongilainen tyttö teki saman virheen ensimmäisenä yönä ja on nyt kädet täynnä ötökänpuremia. Voitte kuvitella kuinka jännittävää elämäni on ollut nämä viimeiset päivät sairaalloisesta perhoskammosta kärsivän Iinan huonetoverina...

 

Ollaan onneksi päästy tutustumaan muutenkin Australian eläimistöön kuin vain öttiäisten seurassa. Nähtiin täällä paikallisia harakoita; puista lennähti muutaman kymmenen perusaussilinnun parvi. Meiltä meinasi suut jäädä auki, kun tajuttiin kuinka kauniita ne oli. Niillä oli jotkut tyyliin puna-kelta-valkoiset masut ja niiden selkä oli aivan kirkkaan vihreä. Wau. Onneksi täällä ei ole näkynyt lepakoita, kuten Sydneyssa, jossa niitä oli taivas täynnä samalla tavallla kuin Suomessa puluja tai lokkeja. Tuossa on kuva, kun ne päivisin lepäilee puissa. Niitä oli yhdessä puussa satoja tai tuhansia ja niitä oli aina muutama puu vierekkäin, missä ne tykkäsi hengata. Niiden vikinä on puistattava.

Kun käytiin Sydneyssa jossain Wildlife-eläintarhassa, nähtiin nämä peruselukat, jotka jokaisen Australiassa käyneen tulee nähdä; koalat, kengurut, krokotiilit ja hait. Tuossa vielä todisteita...

Ei ne koalat mitenkään äkäisiltä vaikuttaneet, vaikka meitä etukäteen jotkut Suomen asiantuntijat varoitteli. Oltiin ihan niiden viekussa ja ne vain katseli (ne jotka eivät nukkuneet).

 

Sydneyn Aquariumissa oli ehkä maailman hienoimmat vedenalaiset tunnelit, jossa pääsi pelottavan lähelle haikaloja! Siellä sai myös yllättävän hyvä kuvia.