Viimeinen ilta Sydneyssa lahenee loppuaan. Vaikka tarkoituksena olikin reissata ympari Australiaa, nyt on hieman haikea olo, kun jattaa tutut kuviot. Kadut, kaupat, tapahtumat ja jopa puoli kahdeksalta alkavat Frendit ovat tuoneet jo pienia rutiineja paiviin. Hostellissa on niin paljon tuttuja, etta esmes tana aamuna aamupalalla seuraan liittynyt tytto oli selkeasti kasvoiltaan tuttu, mutta unohdin, mita kielta hanelle pitikaan puhua...

Haikeutta aiheuttaa myos koto-Suomessa sattunut papan kuolema. Sinansa asia tuntuu kaukaiselta, mutta nyt ensimmaisen kerran tuli sellainen olo, etta olisi ihana paasta pyorahtamaan kotona...

Toisaalta ajatus maisemanvaihdosta tuntuu houkuttelevalta, koska Sydney alkaa tuntua jo LIIAN tutulta. Tannehan tultiin uusia kokemuksia hakemaan, joten odotan toiselle puolelle itarannikkoa matkaamista myos innolla. Sydney on nahty, joten pohjoisempia seutuja valloittamaan!

Eilen kaytiin viela viimeisen kerran lohoamassa Sydneyn rannoilla. Menimme toisen suomalaisen kanssa Manly Beachille lautalla. Saatiin kivasti uusia nakokulmia mm. Sydneyn opperataloon, kun lautta kiersi sen ohi. Auringinlaskua vasten se oli jopa iha natti. Ranta oli komia ja jatkuvasta aurinkorasvan latrayksesta huolimatta parsta on taas punainen kuin paloauto. Nayttaisin varmaan huvittavalta, jos ilme ei olisi niin tappava - jatkuva palaminen ei tunnu hyvalta.

Talla viikolla joku kaunis paiva (jolloin auringonpaisteesta huolimatta en palanut!) kaytiin Botanic Gardenissa, joka on suuri ja komia puisto Sydneyssa. Siella tormattiin muutamaan - arviolta noin tuhanteen tai kahteen - lepakkoon. Siella ne torkkui paa alaspaina puissa ja piti selkapiita karmivaa vikinaa. Kun Suomessa kaupungeissa saattaa olla kiusana muutama lokki tai pulu, Sydneyssa on tuhansia lepakoita. Luo hieman tuomiopaivan tunnelmaa, kun auringnlaskua vasten nakee lepakkolauman lentelevan katujen ylla... Ensimmaisella kerralla, kun tajuttiin, etta ne tosiaan oli lepakoita eika lintuja, jaatiin kirjaimellisesti tuijottamaan niita suu auki. Sita nakya on vaikea kuvailla sanoin.