Tämä kuva on otettu meidän farmin pihalta. En ainakaan vielä ole tottunut tähän henkeäsalpaavaan näkymään sen vertaa, ettenkö joka aamu jaksaisi vähäksi aikaa jäädä ihastelemaan maisemia ja ihmettelemään, että onkos tämä nyt ihan oikeasti edes totta, että tässä seistä törötän. Tällaista kumpua ja vuoristoa on Millaa Millaan lähellä joka puolella. Don on kaikessa ystävällisyydessään ajeluttanut meitä paljon ja ottanut meitä mukaan, jos on lähtenyt jonnekin asioille, joten ollaan saatu ihailla paljon lähistöllä olevia maisemia. Jokainen lyhytkin ajomatka on jännempää kuin vuoristoradassa istuminen. Tekisi mieli räpsiä kameralla kuva joka toinen sekunti, vaikka aina kuvia katsellessa tuleekin turhautunut olo, sillä ne ei pysty kertomaan mitään tästä epätodellisen mahtavasta maisemasta. Jokainen puu, lintu ja jopa maaperä saa aikaan tässä pienessä kulkijassa ihmetystä ja kummastustusta. (Punainen multa tai maaperä tai mitä onkaan johtuu kuulemma siitä, että tämä on vulkaanista seutua! Eikös sillä ole jotain tekemistä tulivuorien kanssa...?)

Ennen reissua suunniteltiin retkeä sademetsiin innosta täristen. Hieman pääsi rapisemaan viattoman Saijan mielikuvat uljaista sademetsistä, joita kaikki yrittää henkensä edestä suojella, kun ajetaan niiden läpi asfalttipäällysteistä tietä pitkin. Sademetsiä näkyy olevan täällä vähän väliä, eikä ne kummoisemmilta näyttänyt kuin Suomen lehtokorpikaan, joten taidetaan jättää sademetsät väliin.

Reilun kahden kilometrin päässä farmista on maan kuulu vesiputous (Millaa Millaa Falls). Se on upeimpia luonnonluomia, mitä olen eläissäni ehtinyt kokea. Tuossa kuvassa näkyy vain osa siitä putouksesta, kun sen alapuolella oli aurinkoisen päivän kunniaksi liuta turisteja pilaamassa kaikki valokuvat. Googlettamalla löytyy kyllä lisää kuvia siitä, jos innostuu ihastelemaan sitä. Täällä on myös paljon muita vesiputouksia, jotka ei ainakaan kokonsa puolesta häviä yhtään Millaa Millaa Fallsille. Tässä putouksessa voi uida, joten se on ehkä sen takia kaikista kuuluisin. Oi kunpa meille suotaisiin edes yksi aurinkoinen päivä ennen lähtöä, että kehtaisi käydä siellä pulahtamassa...

 

Käytiin eilen uimassa altaissa, joiden vesi tuli suoraan kuumista lähteistä! Muuten ollaan jatkettu maalaushommia, kun sateen takia ei oikein muutakaan keksi.

Tänne tuli japanilainen tyttö Miwa, joten voi vain kuvitella, kuinka olen ollut innoissani! Tosin hän ei ole juurikaan kiinnostunut omasta kotimaastaan, vaan on matkustellut aika paljon viime vuosina. Pääsenpä sentään vähän pätemään japanitietoudellani! Kuulemma ensi viikon jälkeen tänne tulee suomalainen tyttö! Harmi, että ollaan silloin jo vaihtamassa maisemia, sillä...

...Saatiin uusi paikka! Seuraavaksi suunnataan Cairnsista 18 tuntia alaspäin itärannikkoa pitkin ja muutama tunti länteen päin kylään nimeltä Thangool. Siellä työskennellään taas farmilla, mutta tällä kertaa ilmeisesti enemmän elukoiden parissa. Rahnaa ei taaskaan tienata, mutta saadaan majapaikka ja ruoka. Siellä oli muutama sata lehmää ja 50 hevosta. Kuulostaa jännittävältä, sanoi Saija, kun Australiaan lähti...