Sunnuntaiaamuna paukautettiin parin tunnin younilla Sydneyn lentokentalta Cairnsiin ja sielta sata kilsaa viela johonkin suuntaan Millaa Millaahan. Meidat tuli hakemaan farmin omistaja Don. Han vaikuttaa mukavalta ja rennolta miekkoselta, jonka aussipuheesta ei tosin meinaa saada millaan selvaa. Don ajelutti meita ympari Cairnsia, mika osoittautui aika pieneksi kaupungiksi. Ajettiin myos sellaista tieta, joka kiemurteli pitkin vuorta. Nakoaloja en edes yrita kuvailla, koska ei niihin sanat riita. Yritan saada niita kuvia tanne joskus. Mentiin myos sademetsan lapi tai vieresta ja kaytiin muutamalla vesiputouksella. Putouksista myohemmin lisaa... Millaa Millaa itsessaan on kyla, jossa on kauppa ja museo. Meinasin reveta, kun kun ajettiin "keskustan" lapi. En tiennyt, etta voi olla jotain viela saalittavampaa kuin Tarvaala.

Taman farmin asuintalo on aika rempallaan. Ne korjailee tata koko ajan pikkuhiljaa ja siina me taalla varmaan ollaankin enimmakseen avuksi. Farmilla on tama omistaja Don, sen kaksi apumiesta, yksi poika Koreasta ja yksi tytto Hong Kongista. Kaksi jalkimmaista on tullut samaa kautta kuin me. Elukoita loytyy moneen lahtoon; lehmia ja hevosia on sen verran, ettei Saijan sormet riita laskemiseen. Ne laiduntaa ulkona ympari vuoden ja vuorokauden. Taalla on myos muutama koira ja koiranpentu, jotka on tylysti lukittu hakkeihin. Sitten taalla palloilee vapaana kymmenia kanoja ja ankkoja.

Eilen ensimmaisena iltana oltiin niin poikki, etta tutkittiin paikat, otettiin pari valokuvaa, syotiin jumalattoman tulista ruokaa ja painuttiin saman tien pehkuihin. Tanaan aloitettiin hommat maalaamalla yksi huone, aitaa ja siivoamalla parin huoneen seinat. En ole koko elamani aikana nahny niin paljon otokoita kuin taalla olen nahnyt taman parin paivan aikana. Hamahakinseitteja on joka puolella ja pimean aikaan ei uskalla pitaa valoja, kun kaikki koiperhoset sun muut ottiaiset kay kimppuun. Kun alkaa kuuntelemaan, taalla kuuluu koko ajan sellainen elokuvamainen sirina ja surina, kun kaikki aussilaiset heinasirkat ja linnut pitaa konserttia. Aamulla sen sijaan herattiin tuttuun "kukkokiekuu"-huutoon. Sentaan kukot puhuu taalla samaa kielta kuin Suomessa.

Ilmasto on taalla hieman trooppinen. Koko ajan on lamminta ja kosteaa (tosin ei niin pahasti kuin Hong Kongissa). Kuulemma taalla sataa usein. Taalla on jostain syysta eri aikavyohyke kuin Sydneyssa, joten ei etuilla enaa Suomen aikaa kuin kahdeksan tuntia.